Inuit 13-it, namminerisamik ilaasortat oliespil bekæmperit, inunnik annaassiniarnermi pikkorissarlutitk allagartatik nutarterpaat

Inuit 13-it, namminerisamk ilaasortat Olie Spil Bekæmperit, inunnik annaassiniarnermut pikkorissarput, allagartatik nutarterlugit. Inunnik annaassiniarnermut uppernarsaat ukiuni marlunni atuuttartoq, Røde Kors aqqutigalugu pikkorissarneq pivoq.

Pikkorissarneq pivoq Sapaammi ulloq 21 Juli 2019, qallunaatut aammalu kalaallisut ingerlanneqarpoq, Nuummi aammalu Aasianni.

GOSR tassunga atatsillugu Kalaallit Røde Korsiat-nut suleqatsigiilluarsimanermut qujavoq.

Ataani assit takusinnaasatit tassaapput, Nuummi pikkorissarnermut ilaasut.

 

Qooqumi Sungiusarneq – maj 2019

Ulluni 24-26 Maj 2019 Greenland oil spill response-mi namminerisamik ilaasoratat Qooqquni Nuup kangerluaniittumi pikkorissariarput.

Sungiusarneq immap killingani olie-mik useratoqarneranik sammisaqarput, atortuusinnaasullu assigiinngitsut misilerarneqarlutik.

Soorlulusooq 125 meter-it missaanik takissusilimmik flydespærring-mik ikkusillutik misiliippaat.

 

Sungiusarneq naammassilluarpoq, pikkorissartullu aamma pulaarneqarput Beredskabsstyrelsimiit, Tusagassiutsiniit Sermitsiaq, AG aammalu Nuuk Ugeavis-miit. Pikkorissartut tamarmik pissarsiaqarluarsimallutik pikkorissarneq naammassilluarpaat.

Photo: Toke Brødsgaard

Atorfinitsitsineq

Greenland Oil Spill Response-p, ingerlatseqatigiiffiup Namminersorlutik Oqartussanit pilersinneqartup Kalaallit Nunaanni Nuummi aamma Aasianni aallaaveqartup, 4. februar 2019 aallarnerfigalugu pisotartaassani atorfinitsippaa.

 

 

Greenland Oil Spill Response ingerlatseqatigiiffittut 100%-imik Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartutut pilersinniarlugu, Namminersorlutik Oqartussat 2012-imi aasaanerani aalajangerput. Ingerlatseqatigiiffimmut siunertaavoq uuliamik mingutsitsinissamut upalungaarsimanermut, uuliamik mingutsitsinermik akiuiniarnermut, uuliamik mingutsitsinerup kingorna avatangiisini saliinermut allanillu Kalaallit Nunaanni aatsitassanut suliassaqarfiup iluani assingusunik suliaqarnermut tunngatillugu suliffeqarfimmi ingerlatsinissaq.

 

Ungasissumut siunnerfigineqarpoq, nunani tamalaani pitsaassusissat malillugit uuliamik kuutsitsisoornissamut upalungaarsimanermut ingerlatseqatigiiffimmik eqeersimaartumik ineriartortitsinissaq.

Pisortaanertut nutaatut ingerlatseqatigiiffiup 32-nik ukiulik Klaus Kuch Jensen atorfinitsippaa. Klaus Nuummi Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmi Pisinnaatitsissutinut immikkoortortaqarfimmi immikkoortortaqarfimmut pisortaagallartutut atorfimmeersuuvoq. Klaus Nunani tamalaani Ineriartortitsinernik misissuinerni ilinniagartuutut ilinniarsimasuuvoq. Klaus Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmi atorfigisamini ilaatigut akuersissutinut suleriaatsit, isumaqatiginninniarnerup kiisalu aatsitassarsiorfiutileqatigiiffiit pisussaaffiinik qulakkeerinissap iluanni amerlasoorpassuarnik akisussaaffeqarfeqarsimavoq.

Siusinnerusukkut Klaus Kuch Jensen aatsitassanut oqartussanut allanut siunnersortitut sulisimavoq, ilanngullugit Sierra Leone-mi, Ghana-mi aamma Zambia-mi oqartussat.

Siulersuisut pisortanngortumut annertuumik neriulluarput aammalu anigorniagassat taamatullu suliassat siulersuisut tamakkiisumik naammagisimaagaannik suliarisassagai aammalu nunani tamalaani pitsaassusissanik qaffasinnerpaanik naammassinnissasoq aamma ingerlatseqatigiiffik Kalaallit Nunaanni, kisiannili aamma nunani tamalaani niuerfinni, ineriartortissagaa, tatigilluinnarlugu.

Siulersuisut tassaapput: Oddbjørg Greiner (siulittaasoq), Hanne Berthels,

kiisalu Steen Ove Hansen

Paasissutissanik annertunerusunik piniarnermi attavigeqquneqarpoq siulittaasoq Steen O. Hansen oqarasuaammut angallattakkamut +45 40297640

Nittartakkami tusagassiorfimmi eqqunngitsumik tupaallannartumik qulequtsiineq

§ 37 (nr.157) naapertorlugu apeqquteqaatip malitsigisaanik nittartakkami tusagassiorfiup sermitsiaq.ag¨-ip aviisimut ilanngutassiaq qulequtaqartoq ”Greenland Oil Spill Response balancerer på konkursens rand (Greenland Oil Spill Response akiliisinnaajunnaaqqajaavoq)” ilanngutassiaraa

Akiliisinnaajunnaarneq tassaavoq inuup akiliisinnaajunnaartup pigisaannik akiitsuinillu eqqartuussivimmi suliarinninneq. Akiliisinnaajunnaartoq, akiliisinnaajunnaarluni sulianik unitsitsinermut atatillugu isumaqarpoq, akiitsunut akilersuutit akiligassanngortarneri malillugit akilerneqarsinnaajunnaartut.

Greenland Oil Spill Response ingerlalluartumik akiliisinnaassuseqarpoq aammalu akiligassaqarfimminik akiliinissamik ajornartorsiuteqarani. Ingerlatseqatigiiffik aamma taarsigassarsisimanngisaannarpoq.

§ 37 naapertorlugu apeqquteqaammi ingerlatseqatigiiffiup akiitsui, akiliisinnaassuseqarnera aamma siunissami periarfissaasut apeqquteqarfigineqarput. Pissusiviusut tassaapput uuliasiorfiutileqatigiiffiit maannakkorpiaq aningaasaleerusussuseqarpallaanngitsut aammalu Kalaallit Nunaata kitaata sineriaata avataani kisermaassisussaatitaallutik akuersissutit arlallit utertinneqarnissaat ilimasaarutigineqarluni. taamaattumik Greenland Oil Spill Response-mi pisortat 2016-ip aallartinneranili ingerlatseqatigiiffiup siunissaa qanoq isikkoqassanersoq pillugu Namminersorlutik Oqartussat oqaloqatigilerpaat.

Ingerlatseqatigiiffimmi allanngortoqanngippat, 2018-ip aallartinnerani aningaasat karsimiittut nungussasut, eqqorpoq. Taamatut oqareerluni, ingerlatseqatigiiffik taamaattoq atortunut 20 millioner koruuninik nammineq aningaasaateqarpoq aammalu akiitsoqarani. Taamaattumik Greenland Oil Spill Response akiliisinnaajunnaaqqajaalluni inissisimasoq oqassalluni toqqaannartumik eqqunngilaq.

Greenland Oil Spill Respones maannakkorpiaq ingerlatseqatigiiffiup siunissami periarfissai pillugit Namminersorlutik Oqartussat qanimut oqaloqatigalugit suliaqarpoq, aammalu ingerlatseqatigiiffik aamma Kalaallit Nunaat aqqutissarsitinneqassasut annertoorujussuarmik naatsorsuutigalugu. Tassami Greenland Oil Spill Response uuliamik mingutsitsinermut atortunik annertoorujussuarnik pigisaqarpoq kiisalu nammineq kajumissutsiminnik uuliakoornernik akiuiniartartunik ilinniakkaminnik naammassereersimasunik arlalinnik, uuliamik mingutsitsinermik anginerusumik pilersoqalissagaluarpat Kalaallit Nunaanni avatangiisinut annertoorujussuarmik iluaqutaasinnaasunik, sulisoqarluni.

Peqatigisaanik oqaatigineqassaaq nunarsuarmi avatangiisunit Greenland Oil Spill Response-p siunissaa upperineqarmat; ingerlatseqatigiiffik EU-mi aningaasalersorneqartumik avatangiisinut suliniummi, ukiut marluk tulliuttut ingerlaneranni ingerlanneqartussami peqataavoq aammalu uuliasiornermik suliaqartut sinneruttut 2015-imi atortunut nutaanut kiisalu uuliakoornermik akiuiniartartunik nutaanik ilinniartitaanermut aningaasaliinissaq toqqarpaat.

2015-imut ukiumoortumik naatsorsuutit takuniaraanni, takuuk: UANI

§ 37 naapertorlugu apeqquteqaat akissutaalu takuniaraanni, takuuk: http://www.inatsisartut.gl/inatsisartuthome/paragraf36.aspx

Qassimiuaarneq 2016

Ippassaq junip 30-ata 2016, Greenland Oil Spill Response-imi pisortaaneq Lonnie Wilms Nuummi inuit ataatsimeeqatigiinnerani “Qassimiuaarneq” isumannaallisaaneq aamma upalungaarsimaneq pillugu oqallinnermut peqataavoq

Kommuneqarfik Sermersoormi upalungaarsornermut pisortaq Knud Petersen, Kalaallit Nunaanni Politimesteri Bjørn Bay aammalu Arktisk Kommandomiit sakkutuut imarsiortut naalagaasa ilaat Nils Westergaard oqallinnermi ilaapput. Ilisimatusarfimminngaanniit Professori Uffe Jakobsen paasisimasallit oqallitsinneqarneranut aqutsisuuvoq.

Nunat immallu issittut avannarliini illersornermut misissuinermi tunngavigalugu kajumissutsiminnik suleqataasut amerlatsissasut unnersuussutigineqarmat, paasisimasallit sassartitat nammineq misilittagaat aamma isumaat tunngavigalugit upalungaarsornermi kajumissutsiminnik suleqataasut pillugu oqaluttuarivaat.

Isumaqatigiinneqarporlu Kalaallit Nunaanni inuit upalungaarsornermi ikioqataarusuttuusut, kisiannili kajumissutsiminnik suleqataasussanut aaqqissuisoqarnissaat ajornakusoorsinnaasoq, tamannalu Qatserisartoqarfik aamma Greenland Oil Spill Response-i nutaanik kajumissutsiminnik suleqataasinnaasut nassaarnissaq ajornakusoorsinnaammat, tamaammat politini, qatserisartoqarfimmi aammalu Greenland Oil Spill Response-imi kajumissutsiminnik suleqataasunut peqatigiiffiliornissamik isumakuluutigineqarpoq, kajumissutsiminnik suleqataasinnaasut katersuininnsaminut ajornanerulissasoq.

Assit uani takusinnaavatit: http://sermitsiaq.ag/kl/asserpassuit-qassimiuaarnermi-ulloq-kingulleq

LIVEX 2016

Greenland Oil Spill Response nuummi LIVEX 2016-imut peqataavoq, tassaasoq ulloq manna tikillugu Kalaallit Nunaanni annassiniarnermik imaanilu avatangiisinik sungiusarnermi annersaatNuup Kangerluani sungiusarneq pivoq, tassani umiarsuit marluk aportuusaartinneqarlutik, ilaasut inuttallu ujaasineq annaassiniarnerlu aallartippaat, aammalu kemikalia uuliamillu mingutsitsineq suliarineq aallartippoq.

Greenland Oil Spill Response qeqertat akornisigut uuliakoorneq mingutsitsinermut sulineq peqataapput. GOSR-iminngaanniit sulisut 14-nit peqataapput, taakkunani 11-vit kajumissutsiminik suleqataasut uuliakoornermik akiuiniartartut peqataapput, taakkullu massakkorpiaq ilinniartuupput, 2016-imi naammassissallutillu.
GOSR-i ullut pingasuni sungiusarnermi peqataapput, sulilluarlutillu anguniakkallu naammassillugit.

 

Paasissutinnik ujaarleruit uunga attaveqaritPisortaq: Klaus Kuch Jensen

Oqarasuaat: +299 325245

Email: kkj@gosr.gl

 

Special Consultant:Christian de Renouard

Oqarasuaat: +299 551810

Email: cder@gosr.gl

Faktaboksi
Ulloq
LIVEX ulluni ukunani ingerlavoq maajip 28-ianiit maajip 31-ianut.Qassit
Inuit 350 peqataapput, taakkunani ilaai Forsvaret, Beredskabsstyrelsen, Politiit, Hjemmeværniminngaanniit aammalu Kaallit Nunaanninngaanniit oqartussaasut peqataapput.

Sooq
Sungiusarneq LIVEX 2016 naalagaaffeqatigiit sungiusaqatigiillutik siunertarivaa Kalaallit Nunaani Qallunaat Nunaanilu piareersimaneq upalungaarsimanerlu pikkorissarniarlugu.

 

Greenland Oil Spill Response aamma Oil Spill Response ataatsimut sungiusarput

Ulluni 8.-21. marts 2016 Greenland Oil Spill Response-p (GOSR) tuluit ingerlatseqatigiiffiat Oil Spill Response Ltd. (OSRL) suleqatigalugu, nillertumi/issittumi pissutsit atuutsillugit atortut sulisullu misilerarnissaat siunertaralugu, taaneqartartoq ”silap pissusaani nillertumiittumi sungiusarneq” ingerlappaaMartsip qaammataani Greenland Oil Spill Response-p Oil Spill Response Ltd. Suleqatigalugu Nuup eqqaani uuliakoornermik akiuiniarnermut atortut misilerarpai.
Sungiusarneq qaammatit 6-ingajanni pilersaarusiorneqarpoq, tassami sorpassuit inissinneqaqqaartussaammata, ilaatigut atortut suut misilerarneqassasut kissaatigineqarnersoq, angallatit najukkameersut suut sungiusarnermut naleqqunnersut aammalu sungiusarnermi kikkut peqataassanersut isumaqatigiissutigineqartussaallutik.  OSRL-ip  Southampton-imi suliffeqarfimminit uuliakoornermik akiuiniartartut misilittagaqartut 8-it Nuummut nassiuppai aammalu GOSR-imiit peqataapput Pisortaaneq Lonnie Wilms, Operations Manager Vilhelm Lynge Hard kiisalu uuliakoornermik akiuiniartartut; Benny, Kenneth, Morten aamma Heidi.
GOSR-ip uuliakoornermut akiuiniartartui nammineq kajumissutsiminnik sulisuupput aammalu suli ilinniartitaaneq ingerlallugu, kisiannili OSRL-ip uuliakoornermik akiuiniartartui inuussutissarsiutigalugu tamakkiisumik sulisuullutik uuliakoornermik akiuiniartartuupput, taamaattumillu suleqatigiinneq qanoq ingerlassanersoq, aammalu uuliakoornermik akiuiniartartuvut OSRL-imeersut peqatigalugit qanoq ingerlalluassanersut, takunissaat pissangangisorujussuusimavara” oqaluttuarpoq Pisortaaneq Lonnie Wilms.

Asseq: Lars Demant-Poort – Lonnie Wilms
Pikkorissaanerup immikkoortua siulleq aamma atortunik Tuluit Nunaannit nassarneqarsimasunik misileraaneq Nuup Kangerluani sermip eqqaani ingerlanneqarput. Tassani Roboom 1500 aamma Desmi Pyroboom misilerarneqarput.  Ro-boom 1500 tassaavoq sinerissap avataani assiaqutsersuut puttasoq, aammalu ilisimaneqarnerpaanut sunniuteqarluarnerpaanullu ilaalluni, tassani Pyroboom assiaqutsersuutaalluni puttasoq ikuallassinnaanngitsoq uuliamik ungalullugu unitsitsisinnaasoq, tamatumalu kingorna uulia ungalullugu unitsinneqartoq imaani ikuallanneqassalluni.

 

Asseq: OSRL – Qoornup eqqaani Sanna-mit Pyroboom-inik inissititerineq (GOSR-ip facebook-imi quppernerani aamma inissitsiterineq taanna pillugu timelapse video takuneqarsinnaavoq)

Uuliamik imaani ikuallaaneq, imaani uuliakoornermik akiuiniarnermut periaasiuvoq akuerisaasoq, taamaattoq oqartussaasunit akuersissummik peqarnissaq piumasaqaataavoq aammalu nammineerluni aallartinneqaannarsinnaanani. Taamaattoq tamanna uagutsinnut soqutiginartorujussuuvoq aammalu puttasunik assiaqutsersuineq taamaattoq misilerarsinnaagatsigu nuannaarutigisorujussuuara, tassami aamma uagut nunani tamalaani suliniummi peqataagatta, tassani imaani uuliamik ikuallaasarneq sammillutigu, aammalu atortunik taamaattunik pisinissaq nammineerluta isumaliutersuutigaarput” oqaluttuarpoq Pisortaq Lonnie Wilms.

Kangerlummut angalareernerup kingorna peqataasut Nuummut uterput, tassani sungiusarneq suli alla peqataaffigissallugu. Nuummi Atlantikukkoortaatinut talittarfimmit OSRL-ip aamma GOSR-ip avalatseqqippaa; Ro-boom 1500 puttasoq assiaqutsersuut, taamaattoq tassani umiarsualiviup talittarfianit, tassanilu angallatip assiaqutsersuut puttasoq imaanut kalillugu aammalu angallat alla assiaqutsersuutip puttasup sammiveqartumik ingerlatinnissaanut tapersersortitut atorneqarluni. Sungiusarneq taanna aamma iluatsilluarpoq aammalu angallammik assiaqutsersuummut puttasumut imusaasumut aammalu generatorimut tassunga atasumut inissiivissatut naleqquttumik nassaartoqarsinnaanngippat, assiaqutsersuut puttasoq qanoq inissinneqarsinnaanersoq paasinarsisitsilluarluni.

 

 

Asseq: OSRL– udlægning af Roboom 1500 fra Atlanthavnen, Nuuk
GOSR aamma OSRL tamatuma kingorna taaneqartoq ” Arctic Shoreline Clean-Up Assessment” (Arctic SCAT) pikkorissaaneq ingerlanniarlugu Qoornumukarput. SCAT tassaavoq sinerissap killinganik nassuiaanissamut nalilersuinissamullu periaaseq assigiissaariviusoq. Assigiissaariviusumik nassuiaaneq taamaattoq, uuliamik mingutsitsisoqarsimanerata kingorna saliinissamut pitsaasumik iliuusissanut pilersaarummik suliaqarnissamut qulakkeereqataassaaq. OSRL SCAT-inik nalinginnaasunik suliaqarnermik sungiusimannippoq, kisianni Arctic SCAT ilisimasaqarfigivallaarnagu, taamaattumik GOSR-imi sulisut ilaatigut sikoqarneranut aputeqarneranullu tunngatillugu paasisimasaminnik immersueqataasinnaasimapput. 

Asseq: OSRL– Arctic SCAT kursus i Qoornoq
SCAT-imik nalilersuinerup ingerlanneqareernerata aqaguani, Qoornup eqqaani GOSR-ip nammineq atortui avalatsillugit sungiusarneq naammassineqarpoq, ilanngullugit Desmi Beachboom (sissami assiaqutsersuutit puttasut) aamma Desmi Troilboom AFPU750 (sinerissami assiaqutsersuutit puttasut pullattakkat).“Kalaallit Nunaanni uuliakoornermik akiuiniartartunik, namminneq avatangiisiminnut ilisimannittunik taamaattumillu akiuiniarnermut periaatsit, periusissat killiliisussallu, uuliamik mingutsitsisoqarnerani pitsaanerusumik suliniuteqarnissamik qulakkeereqataasartut paasisimasaqarfigilerunikku, avatangiisiminni qanittumiittuni uuliakoornerup akiorniarnissaanut periaatsit suut pisariaqarnersut nalilersuisinnaanissamut tunngavissaqarluarnerusunik, ilinniartitsinissaq uagutsinnut pingaaruteqarpoq” nassuiaavoq Pisortaaneq Lonnie B Wilms.Atortut aamma sulisut sungiusarnerup nalaani nillertumi atugaqartinneqarlutik “misilerarneqarput”. Ajornartorsiutit GOSR-ip aamma OSRLip pikkorissaanermi paasinarsisinneqartussatut kissaatigisaat tassaapput nillertumiilluni atisat sullisit aamma atortut. Pikkorissaanermi kissassutsit -1°C aamma -10°C akornanniipput, -17°C tikillugu nillertigilertarluni. Atortut tamarmik nilleraluaqisoq ajunngilluinnartumik atorsinnaapput; assiaqutsersuutit puttasut qanimaatsuupput aammalu sikukkut kalinneqarnerminni ajoquseratik aammalu atortut aallartittakkat ajornartorsiutitaqanngitsumik aallartarput. Atisanut sullisinut aamma silap pissusaani nillertumi sulilluni misileraanermut tunngatillugu, taakkua aamma ajunngitsumik ingerlapput. Atisat sullisit toqqarneqartut, GOSR-imut tunngatillugu tassaasut atallaat puttaqutit aamma annanniut aaqanngitsoq, sulinerup ingerlanerani akornusiinngillat aammalu oqorsaataalluarlutik. OSRL-ip atallaat annanniutit atorlugit sulinissaq toqqarpaa, taakkualu silami qanoq nillertiginera apeqqutaatinnagu oqortorujussuusut paasineqarluni. Taamaattumik atisat sullisit toqqarneqartut aamma atortut silap pissusaani nillertumi atugassat GOSR-ip naammagisimaartorujussuuai.

 

Asseq: OSRL– Udlægning af Troilboom AFPU750 og Beachboom ved Qoornoq
Tamaasa ataatsimut isigalugit sungiusarneq ingerlalluartorujussuuvoq, atortut siunertarisatsitut tamaasa misilerarpagut, neriuutigisatsitut kisiannili naatsorsuutigisatsituusariaqanngitsoq atorsinnaapput aammalu nammineq kajumissutsiminnik sulisut suleqatigiilluartorujussuupput aammalu pitsaasumik suliaqarluarlutik, taamaattumik tamanna tulluusimaarutigisorujussuuara. Sungiusarneq GOSR-mut OSRL-imullu nukittorsaataanikuuvoq, siunissami OSRL peqatigalugit sungiusaqqikkusuttorujussuuvunga, ” oqarpoq Pisortaaneq Lonnie B Wilms.
Takussutissiaq matumunnga “Silap pissusaani nillertumi sungiusarneq” marts 2016

  • 8.-12. marts: atortut, angallatit sulisullu piareersarneqanerat
  • 13. marts: atortut angallammut Sanna-mut usilersuunneqarnerat. Nuummiit Sanna-mut ilaalluni 11-inik peqataasoqarluni nal. 20 aallarneq. Qoornup eqqaani Sanna-mi unnuineq.
  • 14. marts: Nuummiit angallammik Madsalex-imik 3-inik peqataasoqarluni aamma 3-inik alapernaarsuisoqarluni aallarneq. Roboom 1500 Sanna-miit Madsalex tapersersortitut angallataatillugu kangerlummi sermip eqqaani avalatsinneqarnera. Katersuissutip Vikoma Komara 20 Sanna-miit kangerlummi sermip eqqaani ikkunneqarnera. Nuummut uterpoq aammalu Qoornup eqqaani Sannami unnuineq.
  • 15.marts: Nuummiit Madsalex-imik 3-inik peqataasoqarluni aamma 3-inik alapernaarsuisoqarluni aallarneq. Pyroboom Sanna-miit Madsalex tapersersortitut angallataatillugu Qoornup eqqaani avalatsinneqarnera. Angallatit tamarmik unnuk taanna Nuummut uterput.
  • 16. marts: Roboom 1500 Nuummi Atlantikukkoortaatinut umiarsualivimmit Madsalex-imit aamma angallammit Marie Martek-imit avalatsinneqarnera.
  • 17. marts: Nuummiit angallammik HJ Rink-imik 12-inik peqataasoqarluni aallarneq.  ”Arctic SCAT” Qoornumi
  • 18. marts: Qoornup eqqaani Beachboom aamma AFPU 750 assiaqutsersuutit puttasut ”Hiistit skuuatut avalatsinnerat” kiisalu imermut imaarsaatit atorlugit ”sissamik tissalutsitsineq. Ualilluarnerani Nuummut uterneq
  • 19.-20. marts: atortut misissorneqarnerat poortorneqarnerallu – sungiusarneq naammassivoq.
Pissusiviusut
Sooq sungiusarneq ingerlanneqarpa:

  • GOSR aamma OSRL Memorandum aamma Understandig 2014-imi ingerlatseqatigiiffiit akornanni atsioqatigiissutigineqartut naapertorlugit suleqatigiinneq nukittorsarniarlugu.
  • OSRL-ip aamma GOSR-ip sulisui ilinniartinneqassammata
  • Atortut sulisullu pissutsit nillertumi/issittumi atugarineqartartut atuutsillugit misilerarniarlugit
Alapernaarsuisut:

  • Alapernaarsuisoq 1 Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmeersoq
  • Alapernaarsuisoq 1 ITOPF-imeersoq (International Tanker Owners Pollution Federation)
  • Alapernaarsuisoq 1 Desmi-Ro-Clean-imeersoq
Greenland Oil Spill Response (GOSR):

GOSR ingerlatseqatigiiffiuvoq Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartoq 2012-imi pilersinneqarpoq aammalu uuliasiornermut suliffissuaqarneq aqqutigalugu annertunerpaatigut aningaasalersorneqarluni. Ingerlatseqatigiiffik uuliamik mingutsitsinermut upalungaarsimanerup iluani suliaqarnermik ingerlatsivoq, pingaartumik aatsitassanut suliassaqarfiup iluani. Ingerlatseqatigiiffik Nuummi aamma Aasianni toqqorsiveqarpoq aammalu 2,5-inik sulisoqarluni kiisalu 16-inik nammineq kajumissutsiminnik sulisunik uuliakoornermut akiuiniartartoqarluni. Paasissutissanik annertunerusunik piniarnermi takuuk www.gosr.gl

Oil Spill Response Ltd. (OSRL):

OSRL nunarsuarmi uuliakoornissamut upalungaarsimanermut ingerlatseqatigiiffiit annersaraat aammalu tassaalluni uuliakoornissamut upalungaarsimanermut suliffeqarfik suliffissuarnit pigineqartoq, nunarsuaq tamakkerlugu uuliakoornissamut upalungaarsimanermik sukkasuumik suliaqartitsisarluni nunarsuarmi suliaqartuusoq. Ingerlatseqatigiiffik uuliasiorfiutileqatigiiffinnit 45-init tamakkiisumik pigineqarpoq taakkualu ilaasortai nunarsuarmi uuliamik tunisassiornerup 60 %-ianik suliaqartuupput. OSRL nunarsuarmi tamarmi sumiiffinni 11-ini agguataarsimasunik 300-it missaannik sulisoqarpoq. Uuliakoornissamut upalungaarsimanermut ingerlatseqatigiiffittut siuttuusutut OSRL ukiut qulikkaat pingasut kingulliit iluanni uuliakoornernik 400-init amerlanerusuni saliinermi peqataasimavoq, ilanngullugu 2010-imi Mexicanske Golf-imi Macondo-mi ajutoorneq aamma 2009-imi Australien-imi Montara-mi kuutsitsisoorneq. Paasissutissanik annertunerusunik piniarnermi inussiarnersumik takuuk www.oilspillresponse.com

Greenland Oil Spill Response ukiumoortumik ataatsimeersuarpoq

Assiliisoq: Lars Demant-Poort

Uuliasiorluni misissuinermut suliassaqarfiup iluani ingerlatat annikikkaluartut, ukioq 2015 Greenland Oil Spill Response-mut (GOSR) ulapaarfiuvoq.

Aprilip sisamaani 2016 Greenland Oil Spill Response ukiumoortumik ataatsimeersuarpoq, uuliasiornerup iluani nunani tamalaani annikilliartortitsisutut malunnaateqaraluarluni GOSR 2015-imi ulapissimapput.
Ukiumi ilanngaaseereerluni kaaviiaartitat 2014-imi DKK 3.957.641-iusimallutik DKK 4.645.801-iupput. Akileraaruteqareernermi angusat nalinginnaasut 2014-imi DKK‑228.587-iusut ukioq manna DKK-114.266-iupput. Aqutsisut ukiumi angusat, 2014-imi angusanut sanilliullugit, naammaginartutut isigaat.
Siulersuisut tamarmik qineqqinneqarput, siulersuisullu taamaammik suli ukuupput Steen Ove Hansen, Oddbjørg Varhaug Greiner aamma Hanne Berthels.

Uuliakoornermik akiuiniarnermut ilinniartitaaneq
2015-imi namminneq kajumissutsiminnik upalungaarsimasussanut ilinniartitsineq aallartippoq. Inuit 16-it juni 2016-imi juunip naanerani uuliakoornermik akiuiniarnermut ilinniartitaaneq malitassanik nunani tamalaani akuerisaasunik aallaaveqartoq GOSR-ip ingerlataa naammassisimassagaat naatsorsuutigineqarpoq. Uuliakoornermik akiuiniartartut 16-it taakkua innuttaasuupput inuinnaat, Nuummiittut aamma Aasianniittut; illoqarfiit marluk taakkua GOSR-ip atortuinit inissisimatitsivigineqartut.
Nammineq kajumissutsiminnik upalungaarsimasoqarnermi uuliamik mingutsitsinermik akiuiniarnermut atatillugu najukkami ilisimannittunik sukkasuumik sulilersitsisarnissaq GOSR-ip sullitaannut qulakkeerneqarsinnaalissaaq.

Atortunik  misileraaneq
Memorandum of Understanding (MoU) GOSR-ip aamma tuluit ingerlatseqatigiiffiata OSRL Ltd.-ip akornanni 2014-imi isumaqatigiissutigineqartoq pissusissamisoortumik malitseqartillugu, 2015-imi ukiaanerani ataatsimoorluni atortunik  misileraanissap annertunerusup kiisalu Kalaallit Nunaanni sungiusarnissap GOSR-ip aamma OSRL-ip akornanni pilersaarusiorneqarnera aallartinneqarpoq. Atortut OSRL-imit nassiunneqartut, GOSR-ip atortuisa misilerarneqarnerat, kiisalu Kalaallit Nunaanni ataatsimoorluni sungiusarneq, 2016-imi iluatsitsiviulluartorujussuarmik ingerlanneqarput.

GOSR nunani tamalaani suleqatigiinnerat
Nunani tamalaani suleqatigiinneq aamma ilisimasanik avitseqatigiittarneq GOSR-imut taassumalu ineriartorteqqinneqarneranut pingaaruteqartorujussuupput. Taamaattumik GOSR-ip 2015-imi upernaakkut ilisimatusarfiit 12-it allat peqatigalugit EU-p Horizon 2020 ingerlataa aqqutigalugu aningaasalersuinissaq pillugu qinnuteqaateqarneq aallartereerpaa. Suliniummi “Integrated oil spill response actions and environmental effects – GRACE” silap pissusaani nillertumiittumi uuliakoornermut upalungaarsimanerup iluani ineriartortitsineq, sunniuteqarluartumik ingerlatsinermik sanilliussisarneq naliliisarnerlu, kiisalu periaatsit assigiinngitsut avatangiisinut sunniuteqartarnerat, aallunneqarput. Suliniut 2016-ip aallartinnerani akuerineqarpoq aammalu 2016-ip aallartinneraniit 2018-ip aallartinneranut ingerlanneqassalluni. Missingersuutit ataatsimut katillugit annertussuseraat EUR 5,28 mio., taakkunannga GOSR-ip suliniummi peqataanera annertussuseqarluni EUR 230.000, taakkualu ilaatigut misileraanissamut atortunik pisinermut kiisalu Kalaallit Nunaanni angallammik attartornissamut atorneqassapput.

Ukiumoortumik nalunaarusiaq 2015-imut uani atuaruk: Ukiumoortumik nalunaarusiaq 2015

Paasisaqarnerorusuttut attavigisinnaavaat
Pisortaaneq Klaus Kuch Jensen
oqarasuaat: +299 325245
Email: kkj
@gosr.gl